lauantai 24. toukokuuta 2014

Piipahduksia

Eipä ole näkynyt mäkihyppyä näillä sivuilla aikoihin. Kesämäet alkaa olla käytössä pitkin poikin, mutta oma
kauden aloitus on vähän vielä hakusessa. Mahdollisuus olis ollu lähteä Övikiin, mutta se taitaa tässä nyt jäädä väliin.

Mäkihypyn takia kuitenkin kävin Lahdessa seurojen neuvottelupäivillä. Perussettiä. Perästä sitten kuuluu miten suuria muutoksia kilpailujärjestelmään tulee. Mutta se ainakin on selvää, että kisoja ensi talvena on. Jos vain on sitte lunta.

Pakkohan se oli mäelläki piipahtaa kun Lahdessa oltiin. Uudistettu normaalimäki oli saanut jo muovin alastulomäkeenkin.

Lahdesta suoraan Kunniakierrostapahtumaan Karijoelle. Siinä sitä seuratyötä taas yhdelle viikonlopulle!


Kuten edellisessä postauksessa oli, luonnossa on tullu "samoiltua". Tässä muutama omasta mielestä mielenkiintoinen paikka, joihin kannattaa käydä tutustumassa jos liikkuu tääläpäin!

Piipahdus Susiluolalle













Susiluola on Kristiinankaupungin puolella oleva luola, joka on syntynyt kallion vaakarakoon. Susiluolasta on löydetty mahdollisia jälkiä ihmisen toiminnasta ajalta ennen viimeistä jääkautta, eli 120 000 vuoden takaa. Löydökset on liitetty Neanderthalin ihmiseen.

Polku luolalle lähtee läheltä Karijoen keskustaa.


Luolan pinta-ala on Wikipedian mukaan ainakin 400 neliömetriä. Hirmu korkeahan tuo ei ole, mutta ihan vaikuttava kuitenkin. Tässä kuvassa pieni mies on osoittamassa suuaukon mittasuhteita.



Piipahdus Kakkoriin


Kakkorinvuori on Karijoen korkein kohta. Sen laelle johtaa n. 3 km kävelyreitti metsästysmajalta. Kakkorin laelta on aikoinaan lohkottu kiviä rakennusten kivijalkoihin ja kivinavettoihin. Toiminnan jäljet ovat edelleen näkyvissä laella tasaisina kivipintoina ja "portaikkona". Paikalla on myös grillikota, jossa voi paistaa makkarat. Puitakin pitäisi olla polun varressa olevassa laatikossa.



Piipahdus Pyhävuorelle
Korkialta näköö kauas - Pyhävuori



keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Pitkin poikin Karijokea

Tässä kevään mittaan on tullut lenkkeiltyä ja ulkoiltua Karijoella. Olempas napsinut kuvia blogilukijoiden iloksi. Karijokisille ja Karijokea tunteville onkin nyt vuorossa "kilpailu", jossa ei kyllä jaeta palkintoja. Laita kommenttikenttään arvelusi mistä kuva on otettu, ja mitä kuvassa näkyy. Joukossa on helppoja ja vähän vaikeampia kohteita. Kaikki kuvat ovat Karijoelta.. tai ainakin matkaan on lähdetty Karijoelta jalkaisin... Lopuksi vielä spesial-kuva. Laittakaa kommentteihin nimeä jos uskallatte ;)

Oikeat vastaukset tulee kuvateksteihin aikanaan!

Vastaa, Mitä näkyy ja mistä näkyy?
A) Sielähän se Paarmanninvuori, hyppyrimäki ja Pyhävuoren masto, mutta
tämä on kuvattu Rinne&Rinne takaa menvältä peltotieltä. Kuvassa
Liiketien rivitaloja.
B) Kuvassa näkyy Marttuusmäki, kuvattu peltotieltä.
C) Santaheinin vanha ampumasuoja.

D) Karijoen keskustaa Paarmanninvuoren "kokkopaikalta".

E) Peurajärvi

F) Pato ja silta Karijoen teollisuusalueen takana.

G) Polku susiluolalle



Pitkospuut johtavat Kakkorinvuoren huipulle!



Ja tässä se extrakuva, mikäs "kotka" se tässä?

Rampe tiesi, Paarmannin kotka! Tämä kanto sijaitsee
Paarmanninvuoren pururadan varrella.



perjantai 2. toukokuuta 2014

Purkkien perässä Lauhavuorella

Kevät on tullu ja ulkona kiva ilma. Muutamana keväänä heittelin frisbeegolfia, kun se oli kivaa, lepposaa
ulkoilua. Kävin jopa vähä "pois kotoa", että näki muitakin ratoja kun tuo tuossa tien toisella puolen. Nyt tuo rannevika estää semmosen riuhtomisen ja piti keksiä jotain uutta kevääseen.

Jo muutamia vuosia on kiinnostanut geokätköily. Ajatus on tuttu jo pidemmältä ajalta, mutta nyt olen tutustunut ja "aloittanut" harrastuksen. Vappuna otettiin eväät mukaan, nokka kohti Isojokea, josta aloitettiin geokätköturnee osa 1. Sitä aiemmin olin käynyt parissa paikassa kuikuilemassa ilman tuloksia.

Ensimmäinen löytö oli vähän liiankin helppo. Ihan sattumalta kätkö oli sielä minne ensimmäisenä kurkkasin. No tulihan sitä haastetta kun siirryttiin Lauhavuoreen. Uskomatonta miten taivaalla sujahtelevat sateliitit ja kädessä oleva älypuhelin voivat yhteispelillä määrittää sijainnin niin täsmällisesti. Parhaimmillaan heittoa oli n. 1 metri.

 Pääsääntöisesti kätköt löytyi pienen etsinnän jälkeen. Yksi jäi saavuttamattomiin pelkästään fyysisteno minaisuuksieni takia. Aina ei voi voittaa. Yksi kätkö jäi vaille löytymistä.

Lopuksi siirryttiin Karijoen puolelle ja löytyi ne aiemmin kuikuillut purkitkin.

Siinä meni Vappu mukavasti. Seitsemän tuntia ja kuusi kilometriä kävelyä luonnossa. Eikä tullut aika pitkäksi!