perjantai 2. toukokuuta 2014

Purkkien perässä Lauhavuorella

Kevät on tullu ja ulkona kiva ilma. Muutamana keväänä heittelin frisbeegolfia, kun se oli kivaa, lepposaa
ulkoilua. Kävin jopa vähä "pois kotoa", että näki muitakin ratoja kun tuo tuossa tien toisella puolen. Nyt tuo rannevika estää semmosen riuhtomisen ja piti keksiä jotain uutta kevääseen.

Jo muutamia vuosia on kiinnostanut geokätköily. Ajatus on tuttu jo pidemmältä ajalta, mutta nyt olen tutustunut ja "aloittanut" harrastuksen. Vappuna otettiin eväät mukaan, nokka kohti Isojokea, josta aloitettiin geokätköturnee osa 1. Sitä aiemmin olin käynyt parissa paikassa kuikuilemassa ilman tuloksia.

Ensimmäinen löytö oli vähän liiankin helppo. Ihan sattumalta kätkö oli sielä minne ensimmäisenä kurkkasin. No tulihan sitä haastetta kun siirryttiin Lauhavuoreen. Uskomatonta miten taivaalla sujahtelevat sateliitit ja kädessä oleva älypuhelin voivat yhteispelillä määrittää sijainnin niin täsmällisesti. Parhaimmillaan heittoa oli n. 1 metri.

 Pääsääntöisesti kätköt löytyi pienen etsinnän jälkeen. Yksi jäi saavuttamattomiin pelkästään fyysisteno minaisuuksieni takia. Aina ei voi voittaa. Yksi kätkö jäi vaille löytymistä.

Lopuksi siirryttiin Karijoen puolelle ja löytyi ne aiemmin kuikuillut purkitkin.

Siinä meni Vappu mukavasti. Seitsemän tuntia ja kuusi kilometriä kävelyä luonnossa. Eikä tullut aika pitkäksi!









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti