maanantai 30. maaliskuuta 2015

Kotimatka takana


Kotona taas. Meno- ja tulomatkat sujuivat onnistuneesti. Karijoki-Seinäjoki osuus taittui omalla autolla,

Junassa vastapäätä istuskeli Bulgarialainen kaveri, joka oli tulossa veteraanien uinnneista Oulusta. Hän ei ollut koskaan ollut suksilla ja minä taas en osaa uida... eli tasan meni!

Seinäjoki-Oulu väli junalla ja Oulu-Taivalkoski bussilla. Taivalkoskella ystävälliset kaverit kyyditsivät. 

Kiitos Janne, Risto ja Oiva!! Tiedän että lueskelette tätä!

 

Tässä video HS22 mäen toisesta kilpailuhypystä. Kameran takana Mauri.


lauantai 28. maaliskuuta 2015

Spesialistien mäkikisa

Torstai-iltapäivällä käväisin vielä kolme harjoitushyppyä pienessä, HS22 metrin mäessä parin kilpakumppanin kanssa. Harjoitukset meni ihan ok, vaikka hyppypituudet olivatkin aika vaatimattomia.

Perjantai koitti yhtä kauniina kuin aikaisemmatkin päivät. Heti aamulla kilpailtiin tämä spesiaalikilpailu, johon otti osaa vain harvat ja valitut. Monen mäkimiehen luonto ei anna periksi hypätä pientäkin pienemmästä mäestä. Itseluottamus oli kovalla tasolla harjoitusten jälkeen, että jätin koekierroksen kokonaan väliin (Oikea syy se, että kunto on niin huono, ettei jaksa kiivetä kolmea kertaa mäkeen..).

Ensimmäisen kierroksen hyppy oli 18 metriä, eli jäi vain pari metriä K-pisteeltä. Alastulo hieman epäonnistui. Toinen hyppy oli ehkä hitusen parempi, mittaa kertyi vain 17 metriä, mutta hyppy päättyi hienoihin telemark-alastuloihin. Näin pienessä mäessä metrin arvo on niin iso, että suoritukset eivät riittäneet kuin kolmanteen sijaan. Kultaa ja hopeaa irtosi 18,5-19 metrin hypyillä. Kulta meni Sveitsiin ja hopea Tsekkeihin.

MM-pronssi on silti ihan kiva!

Voittaja Markus Zürcher (SUI), toinen Vladimir Nesvatba (CZE), kolmas Jani Vaili (FIN)


Kilpailu HS 38 mäessä

Kilpailuviikon torstaina koitti se aamu, kun oma kisarupeama alkoi. Takana 12 harjoitushyppyä yli vuoteen, joista neljä hyppyä kisamäestä. No onneksi oli edessä vielä koekierros.

Taivalvaaran mäkikeskus kylpi auringossa. Keli oli täydellinen. Aurinko paistoi, pieni tuulen
henkäys, pilvetön taivas ja pari astetta pakkasta. Ja kaiken lisäksi  mäet loistavassa kunnossa

Pettyneen miehen loppuliuku

Koekierros meni ihan hyvin lähtökohtiin nähden. Samaan tapaan ensimmäinen kilpailukierros. Olin reilun viiden pisteen päässä neljäntenä olevasta sakasalaisesta. Toisen kilpailuhypyn sitten mokasin. Se oli huono ruma ja kaikkea. Silti ero kasvoi vain pisteellä. Lopputuloksena viides sija.


Jäihän se harmittamaan. Kahdella ensimmäisen kierroksen kaltaisella hypyllä olisin taistellut tasapäin nelossijasta. No, tavoite oli uskaltaa hypätä ja selviytyä alas turvallisesti. Se tavoite täyttyi. Kilpailullisesti jäi siis parannettavaa perjantain kilpailuun.

Illalla pääsin vielä palkintojenjakoseremoniaankin.


MM-harjoituksissa Taivalkoskella

Koittihan ne MM-kisat sittenkin tänä talvena. Kuukausi sitten suoritetut seitsemän harjoitushyppyä takana ja matka MM-areenalle Taivalkoskelle alkoi. Olo ei ollut kovin luottavainen.

Taivalkoskella oli vielä täysi talvi, kun hyppäsin bussista ulos. Kotona kun melkein kasvoi jo nurmikko. Majapaikkana oli tällä kertaa Asuntohotelli Ruska.

Harjoitushypyt kuukausi sitten hyppäsin pienestä K20 mäestä Taivalkoskella. Maanantaina oli ensimmäiset kisaharjoitukset. Yksi hyppy samasata mäestä ja sitten suksen nokat kohti hissiä ja K34 mäkeä. Oliha se jännää. Puomille, hyppylupa ja puomista irroitus. Ja hyvinhän siinä käytiin. Sen verta jännitti, että alhaalla hissikopilla lähes kuuli miten veri kiertää sormissa. Toinenkin hyppy oli vielä tunnustelua, mutta seuraavat neljä harjoitushyppyä meni jo niinkuin ennenkin.
 
Olin taas hypännyt ihan oikeasta hyppyrimäestä. HUH! 


Tiistai-iltana oli vuorossa totuttuun tapaan avajaiset. Avajaisissa marssittiin torille, kuultiin
puheita, musiikkia ja nähtiin tanssiesityksiä. Seuraavina päivinä olisikin numerolaput rinnassa!