perjantai 25. marraskuuta 2011

Paino nousee, minä en.

Perjantai-ilta taas. Rankahko jalkoihin kohdistunut kahvakuulaharjoitus takana, samaten kuin Karijoen joulunavaus-tapahtuma. Onneksi ei satanut vettä. En sitten jaksanut sielä kauaa olla, enkä edes ostanut makkaraa. Ei kuulu (virallisen selityksen mukaan) tapoihin. Mutta en ihan oikeasti syönyt makkaraa. Paino nousee, minä en. Olisi pienen itsekurin paikka.

Pohjoisessa Pro-väki on päässyt jo tositoimiin... tai olisi päässyt jos ei tuulisi niin, että maailmancup-avaus olisi siirretty. Täälä ei tunnu talvelta. Huomenaamulla kokeillaan mäkiharjoituksia koulun salissa. Taitaapa kuivua kasaan, mutta meen ainakin itte jos ei muita tule.

Tänään taas hoidin vakuutusasiaa. Sain puhelimessa mäkihyppyasiat tuntevalta vakuutusmyyjältä houkuttelevia hintatietoja. Sain tarjouksenkin, josta en tajunnut "sanaakaan". Oli se kyllä suomeksi, mutta... No, joka tapauksessa hinta oli kolminumeroinen ja alkoi vain ykkösellä. Sellaisen taidan ostaa, jahka soittelen arkena ja kyselen vähän tarkennuksia.

Tämän kaiken kirjoitin nyt, kun tarkoitus oli katella mäen karsintaa Rukalta.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Haisee talvelle

Ensimmäiset pakkaset on sitte saavuttanut lakeuden. Otsikon "haisee" sana ei täälä päin ole niin negatiivinen kuin muualla. Oikiammin se olisi "haisoo" ja tarkoittaa tuoksua. Ompas parina aamuna ollut kiva mennä töihin kun maa on kuurassa ja auton ikkunat olisi jäässä jos olisi ulkoruokinnassa.

Viikonlopulle luvattiin ensilumi. Saa nähdä miten sitte pitää paikkaansa. Jos perjantai-iltana lumi peittäisi maan, se ei tarkoita, että olisi kiire poistaa parafiinejä suksen pohjasta. Hyppykelit tulee aikaisintaan joulukuussa, jos silloinkaan. Ehkä meidän pienen pienen muovimäen alastuloon pitäis käydä rustaamassa lumistopparit. Helpompi laittaa ne nyt, kun sitte vasta kun lumi on maassa.

Veteraanimäkihyppääjät pitävät hyppyleiriään Taivalkoskella joulukuun alussa. Tuumailin tuossa että turhahan sinne on lähteä. Edellisestä hypystä muovilla on pitkä aika, ja seuraavaan lumihyppyyn olisi pitkä aika. Miksi siis ajaa maailman ääriin muutaman hypyn takia? Vaarana olisi vielä sekin, että ei tulisi hypyn hyppyä, vaan pelkkiä laskuja. Tyydyn harjoittelemaan kuivalla maalla. Varsinkin mielikuvaharjoituksissa olen hyvä.

torstai 10. marraskuuta 2011

Ensihiki

Käväisimpä viikolla paikallisessa pankissa ja avasin kisatilin. Ehkä se jatkossa muotoutuu jonkinlaiseksi urheilutiliksi. Ehkä saan jonku pienen hullun tukijankin reissulle, jos oikein intoutuu. No, pieni aloituspääoma on nyt sijoitettu.

Kevyttä fyysistä harjoittelua on myös aloiteltu. Eilen käväisin tuossa kuntosalilla itseä peilailemassa. Kunta on satsannu hienon salin, jota aivan liian harva käyttää. Tänään iltapäivällä kävin testaamassa koulun salissa, vieläkö pääsee pikkuaitojen yli ilman tikapuita. Hyvinhän se sujui, vaikka raskasta olikin. Eipä sielä salissakaan ketään muuta URHEILIJAA näkynyt. Taidan olla koko paikan ainut ja siis ilman muuta paras urheilija!  Huomenna on vuorossa kahvakuulailu.

Viikonloppuna sitten Yariksen nokka kohti Lahtea ja mäkihypyn TA-kurssia!

lauantai 5. marraskuuta 2011

Fiasko

Eilen illalla suunnittelin miten menen aamulla koulun saliin kuntoilemaan. Aamulla totuus valkeni. Koko suunnitelma ja moni muukin asia oli mennyt pieleen. Tänään on Pyhäinpäivä!! Miksi ihmisiä kiusataan kaikenmaailman pyhäpäivillä ilman mitään ennakkovaroitusta? Ensiksikin. Jääkaapissa oli onneksi eväät aamuksi. Ruisleipää (ei jääkaapissa), päälle levitettä ja tomaattia. Kyytipojaksi kahvia. Mutta siinäpä ne jääkaapin antimet suunnilleen olikin. Löytyyhän sieltä myös kaksi makkaraa. Ongelma tässä on se, että kaupat on kiinni. Onneksi läheinen Lålbyn ABC pelastaa.

Sitten urheiluun. Tottahan juuri tänään on sitten sielä salissa joku haitari ja fiulikonsertti. Ei sinne parane mennä juoksentelemaan. Saa vielä jousesta ottaan. Tällänen homma on ihan hanurista. No, täytyypä pukea ja mennä tuonne hirvimiesten sekaan edes pienelle lenkille. Nimim. Ostetaan oranssi pipo.